Mahdottomatkin tavoitteet voivat olla mahdollisia, jos asian näkee uudessa asiayhteydessä!

Siis, hiuksen hieno ero on siinä, mikä tekee tavoitteiden saavuttamisen mahdottomaksi ja mikä tekee siitä vaikean? On syytä lähestyä asiaa niin, että kysytään, mitä ihmiset haluavat? Toivelistalle tulee varmaan termejä: yhteispeli, positiivinen palaute, yhteinen tavoite, miten sinne päästään, keinovalikoima jne.

Yksi tärkeimmistä asioista on se, että ihmiset voivat itse asettaa tavoitteensa. Tämän jälkeen on hyvä todeta: tavoitteiden toteuttaminen ei yleensä ole helppoa, pikemminkin se on vaikeaa kuin helppoa. Seuraavaksi mietitään, mitkä tekijät tekevät tavoitteiden toteuttamisen vaikeaksi? Lista ei varmaan ole mikään lyhyt!

Seuraava askel on siirtyä pohtimaan, miksi tavoitteiden saavuttaminen on kaikesta huolimatta mahdollista ... siis kyseessä on kysymysasettelu, jonka avulla ihmiset saavuttavat toiveikkuuden, huolimatta siitä, että tavoitteiden toteuttamisen haasteet ovat kovia.

Edellä kuvattua menetelmää voisi kutsua mahdollisuuksien vaa'aksi. Tämä mahdollisuuksien vaaka -menetelmä on melko lähellä sitä, miten Tuominen, S. & Heikkilä, A. (2016) kirjassaan USKO hienosyisesti ja pohdiskellen kerros kerrokselta avaavat sen, mitä uskomukset ovat, miten ne syntyvät ja vaikuttavat elämäämme.

Mahdollisuuksien vaaka -menetelmän käyttäminen on hyväksi kaikessa elämänmenon pohdinnassa. Ylensä huomio kiinnitetään tulevaisuuteen, puhutaan ja pohditaan sitä, mitä ihmiset haluavat ja mitä he toivovat. Piirretään reittejä, miten päästään sinne, minne halutaan päästä. On hyvä pohtia myös menneisyyttä. Menneisyyden kielteiset kokemukset on pyrittävä näkemään voimavaroina - mitä ne ovat opettaneet ja miten ne auttavat meitä nyt?

Tässä yhteydessä menneisyyden merkitys nousee keskiöön ajatuksella: miten se edistää haluamasi päämäärän saavuttamista? Jos meidän täytyy selviytyä lamasta tai olemme joskus olleet kriisissä, pohdimme sitä, kuinka kannattaa yhdistää kokemus kriisistä, jotta voimme selvittää lamasta. Ei niinkään kannata vaivata ajatuksia sille, miten se, että olemme olleet kriisissä, selittää miten olemme tänään lamassa?

Lähes irvokasta on kytkeä menneisyyden vaikeuksia ja haasteita tämän päivän vaikeuksiin niin, että edellinen aiheuttaa jälkimmäisen. Nykyään on alettu kiinnitä huomiota asioihin, jotka edistävät asetetun tavoitteen saavuttamista ... sellaisetkin asiat, jotka aikaisemmin olemme nähneet ongelmien syinä, pyrimme tänään näkemään ne voimavaroina, jotka edistävät tavoitteen saavuttamista.

Ihmisten ongelmien taustalla ei välttämättä nykytiedon mukaan olekaan lapsuudessa koetut traumat. Vaikeuksia ei selvitetä ongelmien kautta. Mitä enemmän haetaan syitä, sen kauemmaksi ajaudutaan ongelmista. Nykyään pyritään suuntautumaan eteenpäin - tulevaisuuteen. Ei haeta syitä, eikä varsinkaan syyllistetä ketään.

Lähdeaineisto: Furman, B. & Ahola, T. 1993. Muuttuset, terapiasta ratkaisuihin.