Yrittäjyys motivoi ja palkitsee, haastaa ja koukuttaa! (myös tutkimuskohteena)

Itseni ja edustamani yrityksen päätehtävänä (#päätehtävä) on yrittäjyyden edistäminen. Tarkastellessani yrittäjyyttä sen haastavuuden ja koukuttavuuden näkökulmasta kääntyy ajatukseni vääjäämättä yrittäjyyteen liittyviin taloudellisiin kysymyksiin.  

Teen parhaillani tutkimusta (#tutkimus) pienyrityksen omistajapäättäjän (=yrittäjän) yritystoimintaa kohdanneen taloudellisen kriisin vaikutuksista, sen seurauksen/tuloksen vaikutusta yrittäjänä olemiseen.

Väljästi ilmaistuna yrityskriisi (#yrityskriisi) on tilanne, joka uhkaa yrityksen toiminnan jatkumista – yritys ei nykymenolla selviydy velvoitteistaan (Strang 2000). Sidosryhmien liittäminen osaksi yrityksen olemassaolon logiikkaa: yritys on olemassa vain vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä kautta.

Pieni intro tutkimuksesta:

Kiinnostukseni tutkia sidosryhmien toimintatapoja yrityksen ollessa taloudellisessa kriisissä, lähtee niiden tehtävien näkökulmasta, joista nousee esiin kysymys intressiryhmien yrityksille asettamien eettisten (#eettinen), moraalisten (#moraalinen), poliittisten (#poliittinen) tai muiden perustavaa laatua olevien vaatimusten täyttämistä ja samoin siitä, että yrityksen tehtävänä on osallistua yhteiskunnan kehittämiseen ihmisten elämisen laatua parantaen mm. eriarvoisuutta (#eriarvoisuus) vähentämällä ja estämällä elinympäristön pilaaminen. Yrityksen tehtävänä on myös luoda työntekijöille mahdollisuudet tyydyttää työyhteisössä sosiaalisia ja itsensä toteuttamisen tarpeita (mm. Takala 1991, Kettunen 1987, Pfeffer & Salanzick 1987, Axelsson 1981).

 Yrittäjyyden kannalta yksilötasolla keskeinen käsite on minäkäsitys. Minäkäsitys (#minäkäsitys) on yksilön asennoituminen itseensä eli hänen oma käsitys persoonallisuudestaan. Minäkuva (#minäkuva), itsetunto (#itsetunto) ja itsetuntemus ovat minäkäsitystä lähellä olevia käsitteitä. Yrittäjällä minäkäsityksestään on myönteinen ote, jolloin yksilö luottaa omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa, nauttii haastavista tehtävistä, sitoutuu työhön, ottaa vastuuta ja riskejä, eikä lannistu vastoinkäymisistä (mm. Peltonen & Ruohotie 1992).

 Jokseenkin kaikilla edellä mainituilla ajatuksilla on yhteys arvomaailmaan (#arvomaailma). Arvojen kautta yritykset ovat pyrkineet löytämään parannusta toimintaansa. Arvojen (#arvot) tarkastelua voidaan käydä ainakin kolmesta näkökulmasta: yksilön, organisaation (#organisaatio) ja koko yhteiskunnan näkökulmasta (Paajanen 2000). Edellä mainituilla näkökulmilla on merkityksensä yrittäjyyden kannalta. Yhteiskunnan arvoja (#yhteiskunnanarvot) määritellään muun muassa historian, kulttuurin, kasvatuksen ja opetuksen sekä poliittisten päättäjien myötä. Yhteiskunnan ja kasvatuksen kautta opitut arvot määrittelevät pitkälti yksilön arvomaailmaa. ”Yhtään ainoaa asiaa maailmassa emme mielessämme kanna, emme havaitse, emme tulkitse, emmekä puhu siitä liittämättä siihen arvoja” (Kettunen 1997).

Maailmankuva (#maailmankuva) muodostaa perustan yksilön ja yhteisön elämää ohjaaville arvoille ja tavoille. ”Maailmankuvalla tarkoitetaan ihmisen itselleen muodostamaa käsitystä maailmasta kokonaisuutena. Maailmankuva on osa maailmankatsomusta, jolla puolestaan tarkoitetaan ihmisen kokonaiskäsitystä todellisuuden olemuksesta, arvoista ja normeista. Maailmankatsomuksemme arvot määrittävät asiantiloja, jotka ovat toivottavia” (Hirsjärvi & Hurme 1985). Intron ajatuksilla itse tutkimukseen….

 Tutkimusasetelma asetetaan seuraavien kysymysten muotoon:

1)    Mitkä ovat omistajapäättäjän jatkamismahdollisuudet yrittäjänä, kun hänen yritystään on kohdannut taloudellinen kriisi.

2)    Kuinka toteutuu primäärisidosryhmien päätöksenteossa eettisten, moraalisten, poliittisten tai muiden perustavaa laatua olevien vaatimusten oikeellisuus (= mm. oikeustieteen ontologia) omistajapäättäjään nähden.

Tutkimusasetelman (#tutkimusasetelma) kysymyksen kaksi (2) osalta tutkimus perustuu Moraali- ja yhteiskuntafilosofiaan (#yhteiskuntafilosofia), jossa tutkitaan moraalin ja yhteiskunnan käsitteellisiä ja normatiivisia perusteita, arvoja, normeja, oikeuksia, yhteiskuntajärjestyksiä ja ideologioita tutkittavaan hyvään ja oikeaan ja vallankäytön oikeuttamiseen liittyviin pulmakysymyksiin filosofisten normatiiviteorioiden (#normatiiviteoria) valossa.

Tutkimus motivoi tutkijaa ja toivon sen myös palkitsevan varsinkin valmistuttuaan!