Huomioiko Posti päätöksenteossaan riittävästi sidosryhmänsä?

Tekstin tuottaminen Raimo Kovanen: Perinteisen, klassisen taloustieteen näkökulmasta yritys on ensisijaisesti vastuussa vain osakkailleen tai muille yrityksen omistajille, jotka odottavat yritykseltä mahdollisimman hyvää taloudellista tulosta. Tämä kapea-alainen perinteinen näkemys on saanut rinnalleen laajemman ja modernimman näkemyksen, koska klassinen näkemys ei nykypäivän markkinamekanismin ulkopuolella kannattele yrityksiä, ei varsinkaan Postin kaltaisia yhteiskunnan omistamia yrityksiä, joilla nähdään olevan paljon valtaa ja velvollisuuksia. Postin katsotaan tämän laajemman modernin vastuunäkemyksen mukaisesti saavan oikeutuksensa toiminnalleen viimekädessä yhteiskunnalta.

 Tästä syystä Postin toimintaa voidaankin lähestyä ajatuksella: Sidosryhmiä on tärkeää johtaa eettisesti oikein. Sosiaalinen vastuu saattaa joskus jäädä vähemmälle huomiolle, kun yritykset saattavat helposti nähdä sen kuuluvan yhteiskunnalle. Yritysjohdon, etenkin ylimmän johdon, pitää viimeistään ymmärtää globaaliin toimintaa liittyvät seikat mm. mitkä asiat sidosryhmiä kiinnostavat, liikuttavat ja pelottavat? Yritysjohdon on tunnistettava niiden vaikutus liiketoimintaan!

 Kun en tunne Postin päätöksentekoprosessia voin vaan heittää ilmaan kysymyksen: näkeekö Posti sidosryhmäverkostonsa dynaamisina ja joustavasti muuttuvina ja käydäänkö primaarisidosryhmien suuntaan dialogia säännöllisesti, jolloin sidosryhmien odotukset ja tavoitteet tulevat paremmin huomioitua? Eli sidosryhmien odotukset, tavoitteet ja arvot tulee tällöin otettua paremmin ja vakavammin huomioon päätöksentekoprosessissa, vaikka valta ja vastuu päätöksistä on Postilla itsellään omine linjauksineen ja toimintatapoineen. Vastuullinen liiketoiminta sisältää vastuun yhteiskunnalle - kaikille sidosryhmille.

 Todettakoon tässä yhteydessä elinkeinoelämän kehittyneen yhdeksi maailman johtavimmista voimista, jotka vaikuttavat vahvasti ihmisten elämään ja maailman kehitykseen yleensä. Tosin yhteiskunnan odotukset yritysten eettistä toimintaa kohtaan ovat kasvaneet nopeammin viimeisten vuosikymmenten kuluessa, mitä yritysten eettinen toiminta käytännössä on kasvanut. Tästä syystä yhteiskunnan odotukset edellyttävät ja jopa vaativat yhä enemmän keskustelua yritystoimintaan liittyvistä eettisistä toimintatavoista.

Voidaankin kysyä: onko eettisyys riittävällä tasolla yritysten päätöksentekoprosessissa?

HUOM! Yllä oleva teksti on julkaistu Keski-Uusimaa -lehdessä la 14.9.2019.