Kenellekään ei liene enää epäselvää se, että yleinen markkinatilanne tulee jatkossa kiristymään vielä entisestään sekä kotimaassa, että viennissä. Euroopan yhdentymisen edelleen jatkuminen tarkoittaa käytännössä enemmän suurfuusioita ja suurempia tuotantoyksiköitä. On myös selvää, että ilman ammattitaitoista ja motivoitunutta työvoimaa ei ole mitään mahdollisuuksia selvitä kilpailusta ”hengissä”. Muutos ei tapahdu hetkessä. Osaavat ihmiset ovat niukka resurssi ja osaajien tarve on kasvanut nopeammin kuin koulutus ja asenteet ovat muuttuneet/kehittyneet. Nuoret ikäluokat pienenevät ja osaajista käydään kovaa, nyt jo kansainvälistä kilpailua. Euroopan avoimet työmarkkinat houkuttelevat myös suomalaisia osaajia mielenkiintoisiin tehtäviin.

Osaamiseen ei voi käskeä, sitä pitää jokaisen haluta. Tämä edellyttää sitä, että omaa osaamista kehitetään, yhteisiin tavoitteisiin sitoudutaan ja niiden saavuttamiseksi ollaan valmiita henkilökohtaisesti taistelemaan. Se vaatii innovatiivisuutta!

Innovatiivisuus on keskeinen osa liiketaloutta! Innovatiivisuus on kykyä uusiutua, kehittää ja ottaa vastaan ideoita, kaupallistaa ja toteuttaa, käyttää hyväksi aikaansaatuja ideoita. Yleisesti voidaan todeta innovatiivisuudelle löytyvän tarvetta – paitsi liiketaloudessa – myös koko yhteiskunnassa yleensä, sillä yhä kiihtyvässä kasvutahdissa on vaikeaa pysyä mukana ilman innovatiivisuutta.

Wikipedia: ”Innovatiivisuus on lähellä luovuutta ja keksimistä oleva käsite. Usein innovatiivisuudella tarkoitetaan ominaisuutta, joka on kykyä ja halua luoda uutta ja ottaa käyttöön innovaatioita eli tietynlaista uudistus- ja uudistumisvalmiutta. Innovatiivisuus voi ilmetä esimerkiksi yksittäisissä ihmisissä, yrityksissä tai alueissa. Lisäksi toimintaa itsessään voidaan kuvailla innovatiiviseksi. Jossain yhteyksissä pysytään rajatummassa määritelmässä, jonka mukaan innovatiivisuutta on yksinkertaisesti kyky luoda innovaatioita, laajemmin tulkittuna innovatiivisuus on avoimuutta uusia ideoita ja uudistuksia kohtaa.”

Bisneksessä innovatiivisuus on arkipäivää. Meidän on joka päivä haastettava itsemme. Joka päivä mietittävä uudelleen, kuinka voisimme juosta lujempaa, toimia paremmin ja nimenomaan eri tavoilla. Terve nöyryys pitää olla joka aamuinen tunne. Bisneksen teko on taitolaji, jossa yhteydet myös taustatukiin on oltava kunnossa. Kokonaisvaltainen osaaminen muodostuu merkityksekkäästä ja mielekkäästä asiayhteydestä. Aikaisempien tietojen, taitojen ja kokemusten uudelleen aktivointi ja arviointi ovat uuden oppimisen kontekstissa hyvin keskeisellä sijalla. Myös yrittäjää vaaditaan olemaan syvällinen ja vuorovaikutustaitoinen ja hallitsemaan kaiken maailman asiat, sosiaalisia supertaitoja, sekä juuri sitä, kaiken maailman teknologian tuntemusta ja hallintaa. BurnOutiin siinä väkisin ajaudutaan, ellei yrittäjä opi käyttämään joukkuepeliä ja ammattilaisten palveluksia mm. liiketoiminta-analyysin teossa/tulkinnassa.

Yrittäjän täytyy synnynnäisesti olla optimisti, joskin rahoittajan on vaarallista täysin luottaa yrittäjän optimismiin. Liiketoiminta-analyysi kirjallisena/sähköisenä dokumenttina selvittää rahoittajille ja muille sidosryhmille yrityksen kolme perusasiaa:

1 yrityksen selviytyminen

2 yrityksen kehittyminen

3 yrityksen menestyminen

Liiketoiminta-analyysin kirjallinen/sähköinen dokumentti lisää vaikuttavuutta rahoittajien ja sijoittajien suuntaan. Liiketoiminta-analyysi on strategista ja laaja-alaista kulkua läpi yrityksen selviytymisen ja menestymisen ydinasioiden, joiden avulla opitaan tuntemaan yritys.

Wikipedia: ”Liiketoiminta/Business on ansiotarkoituksessa tehtyä taloudellista toimintaa, varsinkin kauppa ja teollisuus. Liiketoiminnan tarkoituksena on joko luoda pääomaa ja voittoa tai vain ylläpitää omaa toimintaansa. Kaupallista toimintaa varten perustetaan yrityksiä ja teollista toimintaa varten taas tehtaita. Voittoa tavoittelematon liiketoiminta kattaa muun muassa julkishallinnon alaiset laitokset sekä tietyt yleishyödylliset järjestöt. Kapitalismissa liiketoiminnalla on suuri merkitys ja myös vapaus yhteiskunnassa, mutta yleensä valtio rajoittaa ja tarkkailee jossain määrin yritysten ja teollisuuden toimintaa.”

Merkittävän kilpailuaseman saavuttaminen ei yleensä ole mahdollista ilman pysyvää läsnäoloa markkinoilla. Markkinointistrategia ja sen jatkuva päivittäminen ovat lähtökohtia merkittävän kilpailuaseman saavuttamisessa. Markkinointistrategiassa pitää etsiä luovasti kilpailijoita parempi tapa sovittaa yhteen yrityksen kaksi tärkeintä resurssia:

1 oma osaaminen ja

2 asiakkaat

Todella ylivoimaisen markkinointistrategian kehittämisessä onnistuvat vain ne yritykset, jotka jaksavat viettää aikaa asiakkaiden kanssa, jotka tarkkailevat jatkuvasti kilpailijoitaan ja jotka kehittävät ja kannustavat toimintaa, joilla asiakkaista ja kilpailijoista saatu tieto käytetään uuden paremman strategian ja sen toteutuksen muokkaamiseen.

Voidaan myös kysyä hyvien tapojen ja yleisesti hyväksytyn käyttäytymisetiketin merkityksestä yrityksen tuloksenteossa … ja mikä vaikutus sillä on tuloslaskelman viimeiselle viivalle, mikä ei?

Wikipedia: ”Markkinointi tarkoittaa toimenpiteitä, joilla yritys tai muu organisaatio pyrkii edistämään tuotteidensa tai palveluidensa myyntiä. Keinoja ovat mm. asiakkaisiin vaikuttavien tekijöiden analysointi, tutkiminen, suunnittelu, toimeenpano ja valvonta. Siihen liittyvät itse tuotteen tai palvelun suunnittelu houkuttelevaksi, sen tuominen ostajien helposti saataville (ns. jakelutie), tuotteesta ja tuotemerkistä ja niiden ominaisuuksista kertominen ostajille (myynti ja markkinointiviestintä) sekä oikeanlainen hinnoittelu, jolla tuotteet saadaan kaupaksi kannattavasti. Palvelujen markkinoinnissa korostuvat lisäksi palveluhenkilöstön taidot, palveluprosessin sujuvuus sekä palvelutoiminnan fyysiset puitteet.

Markkinointi-termiä käytetään myös liiketaloustieteen osa-alueesta, joka tutkii asiakkaita, kuluttajia, liiketoimintaa ja niiden välisiä suhteita. Organisaation yhtenä toimintona markkinoinnin tarkoitus on edistää markkinoitavan tuotteen tai palvelun myyntiä. Tyypillisesti markkinointi on pitkäjännitteistä ja hidasta toimintaa, jonka tulokset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua; lyhytaikaiset ja näkyvät kampanjat ovat koko markkinoinnin kentästä vain pieni jäävuoren huippu.

Markkinointi tarkoittaa paljon enemmän kuin pelkästään mainontaa ja myyntiä. Hyödykkeen elinkaaren näkökulmasta markkinointiin luetaan kaikki vaiheet tuotekehittelystä ja siihen johtaneesta asiakkaiden tarpeiden kartoituksesta ja potentiaalisten asiakkaiden manipuloinnista aina käytöstä poistetun tuotteen kierrätykseen asti.

Operatiivinen markkinointi tähtää yleensä uusien asiakkaiden hankintaan tai nykyisten asiakkaiden tyytyväisyyden parantamiseen ja aktivoimiseen.

Tietokirjailija Philip Kotlerin määritelmän mukaan "markkinointi on sosiaalinen prosessi, jonka kautta yksilöt ja ryhmät tyydyttävät tarpeitaan ja halujaan vaihtamalla tuotteita ja luomalla arvoa muiden kanssa". Markkinointi liittyy keskeisesti markkinatalouteen, jossa yritykset ja niiden tuotteet kilpailevat kuluttajien suosiosta. Lukuisissa maissa muiden muassa alkoholin ja tupakan markkinointia on erikseen rajoitettu.”